Arkistonmuodostaja: Maanmittaushallitus
Arkisto: Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma) - Sarjat
Sarja: Ia.* Pitäjänkartasto


Rajavuodet

1749 - 1917

Sarjakohtaiset kuvailutiedot

  • Tietosisältö

    Pitäjänkarttojen laatiminen alkoi Maanmittauslaitoksessa varsinaisesti 1840-luvun alussa, ja ne valmistuivat lääneittäin vuoteen 1865 mennessä. Kartoitustyö toteutettiin mahdollisimman taloudellisesti käyttäen hyväksi geometrisista kartoista pienentämällä mittakaavaan 1:20000 siirrettyjä pienoiskokokarttoja, joita yhteensovittamalla maantieteelliset pitäjänkartat tehtiin. Tarvittaessa käytettiin jo Ruotsin vallan ajalta peräisin olevaa karttamateriaalia, ja lopputulos jäi yhteensovitettavan aineiston epäsuhtaisuuksista johtuen hyvin epäyhtenäiseksi. Kun pitäjänkartaston laatimiseen 1840-luvulla konkreettisesti ryhdyttiin, käytettävissä oleva karttamateriaali oli sekä puutteellista että vanhentunutta, minkä vuoksi jälkikäteen suoritettiin useita täydennysmittauksia. Vuodesta 1889 lähtien pitäjänkartoille ryhdyttiin merkitsemään niiden valmistumisen jälkeen tapahtuneita hallinnollisten ja kirkollisten rajojen muutoksia. Pitäjänkarttojen valmistuksessa käytetystä pohjamateriaalista on olemassa pitäjäkohtainen rekisteri, jossa luetellaan kunkin pitäjänkartan laatimisessa käytetyt kartat. Pitäjänkartat laadittiin vuoden 1825 piirustus- ja väritysohjeiden mukaan tavoitteena esittää pääpiirteissään kiinteistöjaotus ja maastokuviot. Täydennysmittauksissa kiinnitettiin huomio asumuksiin, viljelyksiin, metsämaihin, rajoihin, vesistöihin ja kulkuyhteyksiin, mutta topografisia tietoja ei vielä esitetty. Aluksi pitäjänkarttojen runko oli heikko käytettävissä olevien geodeettisten ja ja tähtitieteellisten kiintopisteiden vähäisyyden johdosta. Myöhemmin tarkkuus parani. Vuosina 1899-1915 valmistui kiintopisteisiin perustuvan asteverkon pohjalle laadittu painettu pitäjänkartta yhdestätoista pitäjästä. Jatkossa pitäjänkarttasarjoja alettiin jatkuvasti painaa ensin polyedriprojektiossa ja sitten Gaussin-Krugerin projektiossa. Painetut karttasarjat, joiden valmistuksessa ryhdyttiin käyttämään vuonna 1919 maastotiedustelua ja 1930-luvulla ilmakuvausta, eivät kuulu tähän kokoelmaan (katso Kansallisarkiston Käyttökarttakokoelmaa).

  • Huomautus

    Alkuperäiset 360 pitäjittäin laadittua karttarullaa on leikattu yleislehtijaon ruutujen mukaisiin 5116 karttalehteen 1950-luvun alussa. Pitäjänkartat ovat Kansallisarkiston karttaluettelossa 251:04.

  • Julkaisut, tutkimukset

    Tästä aineistosta on lisätietoja Portissa. http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Pitäjänkartasto