Arkistonmuodostaja: Kymenkartanon lääninhallitus
Arkistot: Kymenkartanon lääninhallituksen lääninkanslian arkisto
Kymenkartanon lääninhallituksen lääninkonttorin arkisto


Muut nimet

Kyminkartanon lääninhallitus (1721 - 1831)
Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni (1721 - 1743)
Kymenkartanon ja Savon lääni (1743 - 1775)
Kymenkartanon lääninhallitus (1776 - 1831)

Viittaukset

seuraaja: Mikkelin lääninhallitus (1831 - )

Toiminta- tai elinvuodet

1721 - 1831

Arkistonmuodostajaluokituksen alaryhmä

Lääninhallitukset

Arkistonmuodostajakohtaiset kuvailutiedot

  • Maantieteellinen toiminta-alue

    Vuoden 1751 henkikirjan (VA 8841) mukaan Kymenkartanon ja Savon lääniin kuuluivat seuraavat kihlakunnat ja pitäjät: 1) Kymin kihlakunta: Elimäki, Kymin kirkkokunta (ainoastaan Ahvion kylä), Pyhtää eli Ruotsinpyhtää, Lapinjärven Kymenkartanon lääniin kuulunut osa, Lapinjärven aiemmin Uudenmaan lääniin kuulunut osa (Lappträsk, Porlom, Rudom, Vasar- eli Närby) sekä aiemmin Uudenmaan lääniin kuuluneet Pernaja, Myrskylä, Nybyn pitäjä ja Iitin kirkkoherrakunta, Hollolan pitäjä ja Iitin kirkkoherrakunta, Tennilän pitäjä ja Iitin kirkkoherrakunta, Asikkalan pitäjä ja Iitin kirkkoherrakunta, Lammin pitäjä ja Iitin kirkkoherrakunta, Nybyn pitäjä ja Artjärven kappeli: 2) Savon ylinen kihlakunta: Mikkeli, Ristiina, Savitaipale (vain Liiansaaren kylä), Mäntyharjun Ruotsin puoleiset kylät (Hyyrilä, Huopala, Karankamäki, Lahnaniemi, Mynttilä, Niinimäki, Ollikkala, Poitinniemi, Saviniemi, Särkämäki, Toivola, Tiilikkala, Vuolenkylä, Mäntyharjun aiemmin Hämeen lääniin kuuluneet kylät (Anettu, Kuolahti, Hietaniemi, Hölttä, Kukonkorpi, Kuhajärvi, Kousanniemi, Kuortti, Nurma, Niiniselkä, Pertunmaa, Paistjärvi, Pärnämäki, Vastamäki, aikaisemmin Hämeen lääniin kuuluneet Sysmä ja Heinola, Hollola (ainoastaan Taipaleen kylä): 3) Savon keskinen kihlakunta: Rantasalmi, Joroinen, Leppävirta, Kuopio, Iisalmi, Kerimäen Ruotsin puoleiset kylät: Alakuona, Kupiala, Helves, Hevonsalo, Haukijärvi, Järvenpää, Joutsniemi, Kiiskilä, karvila, Kuokkala, Kalvosenpää, Kumpuranta, Kaatamo, Muhola, Niemensalo, Pakinala, Päivilä, Pihlaniemi, Riikola, Rauhaniemi, Raikus, Rautalahti, Ruokoniemi, Simanala, Toroppala, Vaara, Yläkuona, Anttola, Mannikkala, Makkola, Kotola, Kivimäki, Pesola, Päivilä: Säämingin Ruotsin puoleiset kylät: Juvola, Saukkola, Vaikotaipale, Haukiniemi, Varparanta, Parkumäki, Vahersalo: 4) Savon alinen kihlakunta: Sulkava, Sääminki (Pöllälä, Kommerniemi, Punnola, Saukkola), Puumala, Juva, Kangasniemi, Pieksämäki.

  • Historia tai elämäkerta

    Viipurin ja Savonlinnan läänin jäänteistä muodostettiin vuoden 1721 Uudenkaupungin rauhan jälkeen Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni hallintokeskuksenaan Lappeenranta. Vuosina 1743 - 1775 alueeltaan pienentyneen maaherrakunnan nimenä oli Kymenkartanon lääni pääkaupunkinaan Loviisa. Vuoden 1776 alusta läänin pohjoisosasta muodostettiin Savon ja Karjalan lääni, eteläosasta Kymenkartanon lääni hallintokeskuksenaan Heinola. Eräin rajamuutoksin tästä läänistä muodostettiin 24.3.1831 Mikkelin lääni ja hallintokeskus siirrettiin Heinolasta Mikkelin kirkonkylään.

  • Asiasanat

    Etelä-Savo , Kyminkartanon lääni , lääninhallitukset


  • Löysitkö hakemasi tiedon? Voit antaa palautetta, jotta voimme kehittää hakujärjestelmäämme e ntistä paremmaksi.