Arkistonmuodostaja: Häradsskrivaren i Pedersöre härad
Arkistot: Häradsskrivarens i Pedersöre härad arkiv
Häradsskrivarens i Pedersöre härad II arkiv


Muut nimet

Korsholman pohjoinen voutikunta (1691 - 1835)
Korsholms norra fögderi (1691 - 1835)
Häradsskrivaren i Korsholms norra härad (1835 - 1859)
Korsholman pohjoisen kihlakunnan henkikirjoittaja (1835 - 1859)
Pietarsaaren kihlakunnan henkikirjoittaja (1860 - 1982)
Häradsskrivaren i Karleby härad (1982 - )
Häradsskrivaren i Nykarleby härad (1982 - )
Kokkolan kihlakunnan henkikirjoittaja (1982 - )
Uudenkaarlepyyn kihlakunnan henkikirjoittaja (1982 - )

Viittaukset

seuraaja: Häradsskrivaren i Nykarleby härad

Toiminta- tai elinvuodet

1860 - 1982

Arkistonmuodostajaluokituksen alaryhmä

Henkikirjoittajat

Arkistonmuodostajakohtaiset kuvailutiedot

  • Maantieteellinen toiminta-alue

    Pietarsaaren kihlakunnan ja Korsholman pohjoisen kihlakunnan henkikirjoittajan alueeseen ovat kuuluneet Alavetelin, Halsuan, Himangan, Kaarlelan, Kannuksen, Kaustisen, Kruunupyyn, Kälviän, Lestijärven, Lohtajan, Luodon, Perhon, Pietarsaaren maalaiskunnan, Purmon, Teerijärven, Toholammin, Ullavan, Vetelin ja Ähtävän maalaiskunnat sekä Kokkolan ja Pietarsaaren kaupungit. Korsholman pohjoiseen voutikuntaan kuului vielä ennen vuotta 1776 myös Korsholman keskisen voutikunnan pitäjät Isokyrö, Lapua, Uudenkaarlepyyn mlk, Vähäkyrö sekä Vöyri. Lappajärvi siirrettiin 1835 Korsholman itäiseen voutikuntaan.

  • Geografiskt verksamhetsområde

    Till Pedersöre härads och Korsholms norra fögderis häradsskrivares område hörde Nedervetil, Halsua, Himango, Karleby landskommun, Kannus, Kaustinen, Kronoby, Kelviå, Lestijärvi, Lochteå, Larsmo, Perho, Pedersöre, Purmo, Terjärv, Toholampi, Ullava, Vetil och Esse kommuner samt Karleby stad och Jakobstad. Till Korsholms norra fögderi hörde ännu år 1776 även Korsholms östra fögderis socknar Storkyro, Lappo, Nykarleby landskommun, Lillkyro samt Vörå. Lappajärvi överflyttades till Korsholms östra fögderi 1835.

  • Historia tai elämäkerta

    Ennen vuotta 1835 Pietarsaaren kihlakunnan edeltäjänä toimi Korsholman pohjoinen voutikunta, josta jo 1776 oli erotettu Korsholman keskinen voutikunta. Vuonna 1835 voutikuntien nimet muutettiin kihlakunniksi ja v. 1860 Korsholman pohjoisesta kihlakunnasta muodostettiin Pietarsaaren kihlakunta. Maantieteellisesti kihlakuntien ja voutikunnan toiminta-alue oli sama, ainoastaan Lappajärvi siirrettiin 1835 Korsholman itäiseen voutikuntaan. Pietarsaaren kihlakunta lakkautettiin 30.9.1982, jolloin alueen suomenkielisistä kunnista muodostettiin Kokkolan kihlakunta 1.10.1982 alkaen ja ruotsinkieliset kunnat siirrettiin perustettuun Uudenkaarlepyyn kihlakuntaan. Pietarsaaren kaupunki erotettiin Pietarsaaren kihlakunnasta vuonna 1919 omaksi henkikirjoitusalueekseen. Pedersören nimismies John Alarik Berg hoiti kaupungin henkikirjoittajan tehtäviä nimismiehen viranhoidon ohessa aina vuoteen 1957 saakka. Kaupunki liitettiin takaisin ympäröivään kihlakuntaan 1.11.1959.

  • Historia eller biografi

    Före år 1835 verkade Korsholms norra fögderi som föregångare till Pedersöre härad. Från denna skiljdes Korsholms mellersta fögderi år 1776. År 1835 ändrades fögderiernas namn till härad och år 1860 bildades Pedersöre härad ur Korsholms norra härad. Geografiskt sett var häradens och fögderiernas verksamhetsområde det samma, endast Lappajärvi flyttades till Korsholms östra fögderi år 1835. Pedersöre härad drogs in 30.9.1982. Då bildade områdets finskspråkiga kommuner Karleby härad (Kokkolan kihlakunta) fr.o.m. 1.10.1982 och de svenskspråkiga kommunerna överfördes till Nykarleby härad. Jakobstad avskildes från Pedersöre härad år 1919 för att forma ett eget mantalskrivningsområde. Länsmannen i Pedersöre John Alarik Berg tog hand om häradsskrivarens uppgifter vid sidan om länsmanstjänsten ända till år 1959. Staden införlivades tillbaka med omgivande härad 1.11.1959.

  • Julkaisut, tutkimukset

    Henkikirjoittajan tehtävistä ks. Turunen, Rauno: Kruununvoutien, henkikirjoittajien ja nimismiesten arkistot Vaasan maakunta-arkistossa 31.12.1966, s. 9-13.

  • Publikationer, undersökningar

    Om häradsskrivarnas uppgifter se: Turunen, Rauno: Kruununvoutien, henkikirjoittajien ja nimismiesten arkistot Vaasan maakunta-arkistossa 31.12.1966, s. 9-13.

  • Asiasanat

    Ala-Veteli , Halsua , Himanka , Kaarlela , Kannus , Kaustinen , Kruunupyy , Kälviä , Lestijärvi , Lohtaja , Luoto , Perho , Pietarsaaren maalaiskunta , Purmo , Teerijärvi , Toholampi , Ullava , Veteli , Ähtävä , Kokkola , Pietarsaari , Isokyrö , Lapua , Uudenkaarlepyyn maalaiskunta , Vähäkyrö , Vöyri , Lappajärvi , Nedervetil , Halso , Himango , Karleby , Kannus , Kaustby , Kronoby , Kelviå , Lestijärvi , Lochteå , Larsmo , Perho , Pedersöre , Purmo , Terjärv , Toholampi , Ullava , Vetil , Esse , Gamlakarleby , Jakobstad , Storkyro , Lappo , Nykarleby landskommun , Lillkyro , Vörå , Lappajärvi


  • Löysitkö hakemasi tiedon? Voit antaa palautetta, jotta voimme kehittää hakujärjestelmäämme e ntistä paremmaksi.