Arkistonmuodostaja: Vuojoki (kartano, Eurajoki)
Arkistot: Carl Wahlbergin Vuojoen kartanoa koskeva piirustuskokoelma
Vuojoen kartanon arkisto


Muut nimet

Vuojoen kartano
Wuojoki gård

Paikkakunta

Eurajoki

Arkistonmuodostajaluokituksen alaryhmä

Talo-, kartano- ja kyläarkistot

Arkistonmuodostajakohtaiset kuvailutiedot

  • Maantieteellinen toiminta-alue

    Eurajoki

  • Hakusanat

    Kartanot, Eura, Lavilan kartano.

  • Historia tai elämäkerta

    Eurajoen pitäjässä sijaitsevan Vuojoen kartano mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran 1500-luvun lopulla, jolloin tilan omisti Hartikka Henrikinpoika Delphin. Vuojoen kartano on näytellyt keskeistä osaa Eurajoen historiassa kolmen vuosisadan aikana. Kartanonherroista kuuluisin on Kustaa II Adolfin sotamarsalkka Åke Tott. Suurimmillaan kartano oli maamme toiseksi suurin ja kartanon viljelykset olivat 1600-luvun loppupuolella niin laajat, että viljan jauhattamiseksi rakennettiin omia myllyjä. Vuonna 1850 Lars Magnus Björkenheimillä oli vuoroviljelyksessä 1250 tynnyrin alaa, mikä silloin oli tiettävästi suurin uudenaikainen viljelys Suomessa. Kartano omisti ainakin 1800-luvun alusta saakka kaksi laivaa, jotka veivät kartanon tuotteita Tukholmaan.Laivoja varten rakennettiin satama ja lastauspaikka Verkkokariin. Puutavarasta tuli myöhemmin kartanon tärkein vientiartikkeli. Otto Wilhelm Klinckowströmin hoitamat kasvihuoneet olivat 1820-luvun oloihin katsoen merkittävät. Vasta vuonna 1928 myytiin viimeiset kasvihuoneet. Vuonna 1908 perustettiin "Vuojoki Gods AB", jota johti John Axel Magnus Björkenheim. Yhtiö rakennutti lukuisia teollisuuslaitoksia tilan alueelle: esim. Vuojoen sahayhtiö, Rauma Wood Ltd:n, Rauman höyrysahan, Rauman puunjalostus Oy:n. Vuonna 1911 yhtiö myytiin tilanomistaja W. Toivoselle sekä H.G. ja K.A. Paloheimolle. Vuonna 1918 kartanon osti helsinkiläisten johtaja K.E. Johnssonin, varatuomari Ossian Procopen ja Oscar Jahnin muodostama yhtiö, joka ryhtyi 1918 vapaaehtoiselta pohjalta luovuttamaan n. 200 torppaa niiden viljelijöille. 1927 yhtiö myi tilan paikallisten maanviljelijöiden muodostamalle yhtiölle. Vuonna 1929 myytiin tilasta valtiolle 4000 ha:n metsäala ja v. 1934 kartano myytiin Eurajoen kunnalle. Vuodesta 1936 lähtien Vuojoen linnassa on toiminut Eurajoen vanhainkoti.

  • Julkaisut, tutkimukset

    Elgenstierna, Gustaf, Den introducerade svenska adelns ättartavlor, II, Stockholm 1926. Jutikkala, Eino, Läntisen Suomen kartanolaitos, Helsinki 1932. Kansallinen elämänkerrasto I, III, Porvoossa 1927/1930. Rasila, Viljo, Torpparikysymyksen ratkaisuvaihe, Helsinki 1970. Suomen kartanot ja suurtilat II, Helsingissä 1941. Suomen maatilat III, Turun ja Porin lääni, Porvoossa 1932. Hufvudstadsbladet 1927:328. Turun Sanomat 1944:13273.



  • Löysitkö hakemasi tiedon? Voit antaa palautetta, jotta voimme kehittää hakujärjestelmäämme e ntistä paremmaksi.