Arkistonmuodostaja: Åbo Gamla Skeppsvarv
Arkistot: Åbo Gamla Skeppsvarvin arkisto


Muut nimet

Gamla Skeppswarf (AB) (1800 - 1851)
Gamla Warfsbolaget i Åbo (1851 - 1871)
Åbo Skeppswarf Aktie-Bolaget (1871 - 1882)

Viittaukset

seuraaja: W:m Crichton & Comp. Ab (Turku) (1883 - )

Toiminta- tai elinvuodet

1800 - 1882

Paikkakunta

Turku

Arkistonmuodostajaluokituksen alaryhmä

Metalli- ja konepajateollisuus

Arkistonmuodostajakohtaiset kuvailutiedot

  • Maantieteellinen toiminta-alue

    Turku, Suomi, Venäjä.

  • Hakusanat

    Kauppahuoneet ; kauppalaivat ; laivanrakennus ; laivanvarustus ; puulaivat ; teollisuus ; telakat ; telakkateollisuus ; Turku ; veneenrakennus.

  • Historia tai elämäkerta

    Åbo Gamla Skeppsvarvin juuret yltävät vuoteen 1741, jolloin skotti Robert Fithie perusti laivaveistämön Aurajoen länsirannalle. Vuosisadan lopulla veistämöstä käytettiin nimiä vanha veistämö ja kaupunginveistämö. Vuonna 1800 yrityksen osti kapteeni Gustaf Adolf Dammert, joka luovutti samana vuonna omistusoikeuden yhdentoista osakkaan yhtymälle. Åbo Gamla Skeppsvarvin johdossa oli kapteeni Petter Claesson ja sen osakepääoma oli jaettu 100 osuuteen. Merenkulun epäsuotuisat suhdanteet vaikeuttivat pitkään Vanhan Laivatelakan toimintaa ja osakkaat joutuivat rakennuttamaan laivoja myös omaan laskuunsa. Suotuisammat näkymät avautuivat 1830-luvulla, kun telakka alkoi saada tilauksia Venäjältä. Vuodesta 1840 lähtien telakan sanotaankin olleen täystyöllistetty. Vanhalla Laivatelakalla ei ollut Turussa vakavasti otettavaa kilpailijaa ja Oscar Nikulan mukaan sitä pidettiin tuona aikana koko maan parhaana telakkana. Laivaveistämö sijaitsi Aurajoen länsirannalla linnan yläpuolella ja sillä oli kallistuslaituri ja paja Pikisaaressa. Sille kuului köysirata, Suomen pisin rakennus, jossa punottiin touveja ja köysiä sekä omaan tarpeeseen että myytäväksi. Yrityksen säännöt uudistettiin vuonna 1851 ja samalla yhtiön nimeksi tuli Gamla Varvsbolaget i Åbo. Turun Vanhan Telakkayhtiön yhtiöpääoma jaettiin edelleen sataan osuuteen. Tässä vaiheessa osakkaiden joukossa oli lähes kaikki kaupungin merkittävimmät kauppiaat ja kauppahuoneet – suurin osakas oli kauppias Abraham Kingelin 14 osakkeellaan. Sahaa varten hankittiin vuonna 1857 höyrykone. Vuosina 1864-1866 rakennettiin Crichtonin konepajan kanssa telakka, jolle suurimmatkin Suomen alukset voitiin nostaa. Vuonna 1871 yhtiö järjestettiin uudelleen Turun laivanveistämön osakeyhtiöksi, jonka pääoma oli 400 000 markkaa jaettuna 80 osakkeeseen. Åbo Skeppsvarfs Aktie-Bolagin työntekijämäärä oli 1870-luvulla kahdensadan molemmin puolin, 1880-luvun alussa yli 300. Puisten purjelaivojen aikakausi oli kuitenkin jo miltei ohi. Kehityksen suunnan ymmärtänyt veistämön toimitusjohtaja William Crichton alkoi suunnata telakan tuotantoa rautarunkoisten alusten valmistukseen. Lopulta Crichton pystyi osake-enemmistön turvin vuokraamaan laivanveistämön omalle yritykselleen W:m Crichton & Co:lle. Osakkaiden päädyttyä yhtiön purkamiseen vuonna 1882 saattoi Crichton huutaa sen omaisuuden itselleen 300 000 markasta.

  • Julkaisut, tutkimukset

    Jutikkala, Eino, Turun kaupungin historia 1856-1917. 1. nide, s. 93-150. Turku 1957. Knorring, Nils von, Aurajoen veistämöt ja telakat. Muistiinpanoja Turun telakoiden historiasta. Espoo 1995. Nikula, Oscar, Turun kaupungin historia 1809-1856, s. 309-319. Turku 1972.



  • Löysitkö hakemasi tiedon? Voit antaa palautetta, jotta voimme kehittää hakujärjestelmäämme entistä paremmaksi.