Arkistonmuodostaja: Korkein oikeus
Arkistot: Korkeimman oikeuden anomusaktikartat ja -piirustukset (kokoelma)
Korkeimman oikeuden arkisto
Korkeimman oikeuden diarioimattomat kartat ja piirustukset (kokoelma)
Korkeimman oikeuden maanhankinta-aktikartat (kokoelma)
Korkeimman oikeuden maanjakoaktikartat (kokoelma)
Korkeimman oikeuden nostoaktikartat ja -piirustukset (kokoelma)
Korkeimman oikeuden valitusaktikartat ja -piirustukset (kokoelma)


Muut nimet

KKO

Toiminta- tai elinvuodet

1919 -

Arkistonmuodostajaluokituksen alaryhmä

Korkein oikeus

Arkistonmuodostajakohtaiset kuvailutiedot

  • Tehtävät

    Korkeimmalla oikeudella (KKO) on ylin tuomiovalta oikeusasioissa Suomessa. Se valvoo myös tuomarien ja ulosottoviranomaisten lainkäyttöä. KKO:n tehtäviin kuuluu tutkia ja lopullisesti ratkaista kaikki oikeudenkäyntijutut, jotka lakien tai asetusten mukaan aikaisemmin kuuluivat Senaatin oikeusosastolle sekä oikeusosastolle tehdyt valitukset viranomaisten päätöksistä ja toimista, valitukset maanjako-oikeuden tuomioista ja päätöksistä, syytteet hovioikeuden presidentin tai jäsenen ja Korkeimman hallinto-oikeuden presidentin tai jäsenen virkavirheistä ja hakemukset menetetyn ajan takaisinsaannista ja lainvoiman saaneen tuomion purkamisesta. KKO:n käsiteltäviä ovat lisäksi sellaiset hovi- ja alioikeuksia koskevat nimitys-, virkavapaus- ja viransijaisuusasiat, joiden ratkaisu ei kuulu alemman viranomaisen tehtäviin, muut sille uskottavat oikeudenhoitoasiat, lausuntojen antaminen armahdusasioissa sekä kysymykset siitä, onko jokin juttu tai asia yleisen tuomioistuimen, erikoistuomioistuimen tai hallintoviranomaisen tutkittava. KKO:n tulee lisäksi antaa hallitukselle lausunto kysymyksistä, jotka koskevat perustuslain tai siviili- tai rikoslainsäädännön alaan kuuluvien lakien säätämistä, muuttamista, selittämistä tai kumoamista. (Laki Korkeimmasta oikeudesta 74/1918).

  • Historia tai elämäkerta

    Korkeimman oikeuden toiminta alkoi vuoden 1918 lokakuun alussa, jolloin sen edeltäjä Senaatin oikeusosasto lakkautettiin. Laki Korkeimmasta oikeudesta 22.7.1918/74 ja Suomen hallitusmuoto 17.7.1919/94. KKO:n luominen oikeusosaston työn jatkajaksi tapahtui ulkonaisesti vähäisin muutoksin. Virkamiehet ja vireillä olevat asiat siirtyivät oikeusosastosta Korkeimpaan oikeuteen. Oikeusosaston varapuheenjohtajasta tehtiin presidentti ja senaattoreista oikeusneuvoksia. Keskeisintä muutoksessa oli uuden tuomioistuimen saama riippumaton asema hallitusvallasta sekä jäsenille taattu alemman asteen tuomarien erottamattomuus.



  • Löysitkö hakemasi tiedon? Voit antaa palautetta, jotta voimme kehittää hakujärjestelmäämme e ntistä paremmaksi.