Arkistonmuodostaja: Viipurin kuvernementin revisionikonttorin kartta-arkisto (kokoelma)
Arkisto: Viipurin kuvernementin revisionikonttorin kartta-arkisto (kokoelma) - Sarjat


Viittaukset

sisältyy: Kansallisarkiston kartta- ja piirustuskokoelma (1723 - 1811)

Rajavuodet

1723 - 1811

Säilyttävä arkistolaitoksen yksikkö

Kansallisarkisto

Arkistokohtaiset kuvailutiedot

  • Tietosisältö

    Revisionimittaukset poikkesivat samanaikaisista Suomen puolella tehdyistä isojakomittauksista vain siinä, että niissä kartoitettiin kyläkuntiin kuuluvien eri talojen nautinta-alueetkin asutuilla alueilla 1:4000 ja muilla alueilla 1:8000. Mittauksiin liittyi selitelmä, joka kirjoitettiin kartalle tai karttaan liittyvälle lisälehdelle. Vuoteen 1788 saakka ne kirjoitettiin ruotsiksi, sen jälkeen saksaksi tai venäjäksi. Muuten kartat valmistettiin kantakarttojen tapaan mittauksissa syntyneistä tauluarkeista, kuten Suomen puolellakin. Konsepteja ei väritetty, kuten renovaatiot. Revisionimittauksista laadittiin maantieteelliset pienoiskokokartat eli maantieteelliset yleis- ja erikoiskartat kuvernementin pitäjistä (1:20000; 1:32000) ja piirikunnista (1:168000). Niissä kuvattiin asutusta, maanlaatua, tiestöä ja rajoja. Erikoiskarttoja tehtiin muun muassa riidanalaisista alueista valtakunnan rajalla. Metsätaloudelliset mittaukset ja metsänarvioinnit olivat myös yleisiä (vrt. arkistoluettelot nro 251:01-02). Erityisryhmänsä muodostivat Inkerinmaan kyliä koskevat tilus- ja rajakartat.

  • Järjestämisperiaate

    Kartta-arkiston piirustukset on järjestetty niin, että alussa ovat tiluskartat pitäjittäin ja kylittäin, sitten pitäjänkartat, piirikunnankartat ja maakunnankartat. Varsinaista koko kuvernementin aluetta koskevat kartat ovat lopussa, samoin erikoiskartat. Kartta-arkisto on saanut erikoisen arkistointijärjestelmänsä Viipurin läänin maanmittauskonttorissa todennäköisesti vuoden 1873 jälkeen, jolloin maanmittauskonttori sai huomautuksen karttojensa säilytyksestä ja luetteloinnista. Karttojen fyysistä järjestystä noudattavat kortit on myös juoksevasti numeroitu, ja tätä kautta on syntynyt rinnakkainen ja yksinkertainen arkistotunnus.

  • Järjestelytyöt

    Alun perin kartat säilytettiin rullamuodossa, mutta 1800-luvun lopussa ne paloiteltiin noin 60 x 50 cm:n kokoisiksi. Kartat on sijoitettu kymmeneen säilytysyksikköön, joita merkitään roomalaisilla numeroilla. Kunkin kartan vanha arkistotunnus muodostuu säilytysyksikön roomalaisesta numerosta ja siihen lisätystä kartan päänumerosta (joskus kirjain) ja karttaosien alanumeroista. Vanhan arkistotunnuksen rinnalla voi käyttää korttien numeroinnista johdettua juoksevaa numeroa.

  • Hakemistot

    arkistoluettelo 251:06



    Löysitkö hakemasi tiedon? Voit antaa palautetta, jotta voimme kehittää hakujärjestelmäämme e ntistä paremmaksi.