Arkistonmuodostaja: Turun keskusvankila
Arkistot: Turun keskusvankilan (KA) arkisto
Turun keskusvankilan (TMA) arkisto


Muut nimet

Turun rangaistusvankila (1859 - 1894)
Turun kuritushuone (1895 - 1922)
Kakola
Straffängelset i Åbo
Tukthuset i Åbo
Turun vankila ( - 2003)

Viittaukset

edeltäjä: Turun työ- ja ojennuslaitos (1859 - )

Toiminta- tai elinvuodet

1859 - 2003

Arkistonmuodostajaluokituksen alaryhmä

Vankeinhoitolaitokset

Arkistonmuodostajakohtaiset kuvailutiedot

  • Maantieteellinen toiminta-alue

    Turun rangaistusvankilassa säilytettiin vuodesta 1863 alkaen kaikki linnavankeuteen tuomitut vangit koko maasta. Vuonna 1879 määrättiin että Turun rangaistusvankilaan tuli lähettää koko maasta elinkaudeksi tai yli kolmen vuoden kuritusrangaistukseen määrätyt. 1880-luvulla kaikki elinkaudeksi tai yli neljän vuoden kuritushuonetuomioon saaneet oli lähetettävä Turkuun.

  • Historia tai elämäkerta

    Turun keskusvankila (rangaistusvankila, kuritushuone) päätettiin perustaa 1859 ja sijoittaa Kakolan mäellä sijaitsevan Turun työ- ja ojennuslaitoksen rakennukseen, joka silloin palveli tilapäisenä sotilaskasarmina. Rangaistusvankila toimi aluksi väliaikaisena Turun linnassa, kunnes Kakolanmäen vankila-alue kunnostettiin. Vuonna 1862 Kakolaan siirrettiin määräajaksi linnavankeuteen tuomitut miespuoliset rikoksentekijät Turun linnasta ja siihen asti ainoana linnavankilana toimineesta Viaporin linnoituksesta. Turusta tuli nyt vankeinhoidon keskus, jossa sijaitsivat kruununvankila (Turun linnassa), kehruuhuone (Linnankadulla) ja rangaistusvankila Kakolassa.Turun rangaistusvankilan toiminta ja taloudenhoito kuuluivat kuvernöörin valvontaan (ohjesääntö 22/6.8.1861). Vankilan yleisestä toiminnasta vastasi johtaja ja hänen apunaan kirjanpitäjä. Henkilökuntaan kuuluivat myös saarnaaja ja lääkäri sekä kaksi vahtimestaria. Uusi ohjesääntö on vuodelta 1886 (12/12.4.1886). Uusina virkamiehinä mainitaan siinä työnjohtaja ja opettaja. Johtaja, saarnaaja ja lääkäri muodostivat johtokunnan. Vartijakoulutus järjestettiin Suomessa v. 1880 ja se aloittiin Turun kuritushuoneessa toimineessa Vartijakoulussa. Vuonna 1904 perustettiin Turun kuritushuoneen yhteyteen vankimielisairaala, toiminta alkoi vasta v. 1911. Järjestysmuodon mukaan (28.2.1912) sen johto ja hallinto kuului Turun kuritushuoneelle. Myös Boxössä v. 1916 elokuusta lokakuuhun toiminut merisiirtola, jonka 325 vankia tekivät linnoitustöitä, oli vankilan valvonnassa. Kesäkuussa 1917 siirrettiin Ilmajoen vankisiirtola Turun kuritushuoneen alaisuuteen. Vuonna 1918 siirtolasuhde katkesi ja lopullisesti yhteys päättyi, kun vankisiirtola 1.3.1919 alkaen toimi itsenäisenä vankisiirtolana.Vankeinhoitohallituksen tilalle tuli oikeusministeriön vankeinhoito-osasto v. 1922 ja kuristushuoneista tuli keskusvankiloita. Asetukset vankeinhoitolaitoksesta: 112/1925, 316/1936 ja 86/1950.

  • Julkaisut, tutkimukset

    Pirkko Haario, Turun keskusvankilan arkistoluettelon johdanto. TMA 1977; Viktor Nyberg, Turun kuritushuone 1853-1903 (konsepti historiikkia varten; Veikko Virtanen, Suomen vankeinhoito I 1808-1831. 1944; Veikko Virtanen, Turun työ- ja ojennuslaitoksen sekä rangaistusvankilan perustamisvaiheet v. 1839-1863. THArk XI. 1951. Katso myös manuaaliarkistoluettelon perusteellinen kuvailu (Mikaela Ena 1999 TMA)