Arkistonmuodostaja: Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli
Arkistot: Gummerus-kokoelma
Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin arkisto
Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin arkisto (JyMA)


Muut nimet

Consistorium Ecclesiasticum Aboensis
Turun tuomiokapituli
Åbo domkapitel

Toiminta- tai elinvuodet

1276 -

Arkistonmuodostajaluokituksen alaryhmä

Tuomiokapitulit


Yleiskuvailutiedot

Arkistonmuodostajakohtaiset kuvailutiedot

  • Maantieteellinen toiminta-alue

    Keskiajalla Turun hiippakunnan alueeseen kuului Ruotsin valtakunnan itäosa eli koko ns. historiallinen Suomi. Upsalan arkkihiippakunnan ja Turun hiippakunnan rajaksi määrättiin v. 1374 Kaakamajoki. Turusta siis johdettiin kaikkea kirkollista toimintaa Kemin Lapista kaakkoon Karjalan kannakselle. V. 1554 kuningas määräsi Turun hiippakunnan jaettavaksi kahtia; syntyi Viipurin hiippakunta, joka oli Turun hiippakuntaa pienempi. V. 1630 Viipurin hiippakunnasta liitettiin Turun hiippakuntaan Hollolan kihlakunta ja Porvoon lääni; raja palautettiin ennalleen 1648. 1700-l:lla Turun hiippakunnan alueessa ei tapahtunut suuria muutoksia. Utsjoki siirtyi kuitenkin hiippakuntaan 1747 erään Ruotsin ja Norjan rajajärjestelyn yhteydessä. Haminan rauhassa 1809 Suomi sai Tornion- ja Muonionjoen itäpuolella sijaitsevan kaistaleen Härnösandin hiippakuntaa. Alue, johon tuli kolme kirkkopitäjää (Alatornio, Ylitornio ja Muonio), liitettiin Turun hiippakuntahallinnon alaiseksi. Arkkihiippakunnaksi muuttuneen Turun hiippakunnan alue pieneni 1.8.1851; sen pohjoisimmat alueet siirtyivät toimintansa silloin aloittaneeseen Kuopion hiippakuntaan. Kun Suomen neljäs hiippakunta (Savonlinnan) aloitti toimintansa 1896, siirrettiin Porvoon (entiseen Viipurin) hiippakuntaan, joka oli menettänyt Savonlinnan hiippakunnalle alueitaan, neljä arkkihiippakunnan rovastikuntaa kokonaan ja kaksi muuta osittain. V. 1923 arkkihiippakunnan alue pieneni jälleen, kun ruotsinkieliset seurakunnat siirrettiin uudistettuun Porvoon hiippakuntaan. Arkkihiippakunta pysyi silti maan suurimpana hiippakuntana sekä väkiluvultaan että seurakuntien määrässä. Alueellisesti arkkihiippakunta pieneni edelleen huomattavasti 1956, jolloin perustettiin Lapuan hiippakunta. Siihen siirrettiin arkkihiippakunnasta neljä Pohjanmaan rovastikuntaa ja muutamia Ylä-Satakunnan rovastikunnan seurakuntia. Samalla siirrettiin Tampereen hiippakuntaan neljä seurakuntaa.

  • Historia tai elämäkerta

    Turun tuomiokapituli on Suomen vanhin virasto, perustaminen on ajoitettu v:een 1276. Kapituli toimi piispan neuvoskuntana. Reformaatio supisti tuomiokapituleja. 1600-l:lla Turkuun perustettiin lukio, jonka lehtorit toimivat tuomiokapitulien jäseninä. Pietari Brahen tultua kuvernööriksi muuttui Turun lukio v. 1640 akatemiaksi, jonka teologian tohtoreista tuli tuomiokapitulin jäseniä. Isonvihan venäläismiehityksen aikana Turussa oli venäläisten suostumuksella toiminnassa väliaikainen tuomiokapituli, vaikka lopullinen päätösvalta kuuluikin Ruotsiin paenneelle kapitulille. Ruotsin vallan loppuajan piispat jo v. 1718 valittua baltialaista Witteä lukuunottamatta olivat kaikki suomalaisia, jotka nousivat akatemian omista riveistä. 1600-l:lla piispat olivat tulleet Ruotsista. Turun palon jälkeen akatemia ja professorit muuttivat Helsinkiin. Ensimmäinen teologian professori Gadolin tosin jäi tuomiorovastiksi Turkuun. Tuomiokapitulin jatkumista Turussa kuitenkin pidettiin tärkeänä. Kaupunkiin perustettiin jälleen lukio; sen lehtorit täyttivät professorien tyhjiksi jättämät konsistorien paikat. Suomen ensimmäinen arkkipiispanvaali järjestettiin v. 1833. Tosin Ruotsin vallan aikana virkaan tullut Turun piispa Tengström oli v:sta 1817 alkaen käyttänyt arkkipiispan virkanimikettä. V:n 1869 kirkkolain mukaan seurakuntien talouden sekä papiston käytöksen valvonta kuuluivat tuomiokapitulille. Valvontaa suoritettiin piispantarkastusten yhteydessä. 1900-l:n kriisiaikoinakaan Turun tuomiokapitulin työskentelyssä ei ollut katkoksia. V:n 1918 sodan aikana kapituli piti istuntojaan Kuopiossa. Äärioikeistolaisen liikehdinnän herättämän levottomuuden vuoksi tuomiokapituli antoi v. 1933 määräyksen, ettei pappi saa esiintyä julkisissa tehtävissä valtiollisen järjestön puvussa. Talvi- ja jatkosota aiheuttivat vaikeuksia viranhoidon järjestelyissä. Yleensä kirkkoherroja ei kutsuttu armeijaan. V. 1998 arkkihiippakuntaan nimitettiin arkkipiispan rinnalle toinen piispa.

  • Julkaisut, tutkimukset

    Consistorii ecclesiastici aboënsis protokoller I - II (1656 - 1661). SKHS (Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia) 2 - 3. Borgå 1899, 1902. Lisäksi Turun tuomiokapitulin arkistoon kuuluvia tai muutoin Turun hiippakuntahallintoon liittyviä asiakirjoja on julkaistu useissa vanhoissa lähdekokoelmissa. Tällaisia ovat mm: Akiander: Historiska upplysningar om Religiösa rörelserna i Finland I - VII. Helsingfors 1857 - 1863 (Sisältää osia tklin 1700-l:n pöytä- ja kirjekirjoista.). Hausen (utg. af): Registrum Ecclesiae Aboensis eller Åbo Domkyrkas Svartbok med tillägg ur Skoklosters Codex Aboensis. Helsingfors 1890. Hällström (utg. af): Utdrag ur Dom-Kapitlets i Åbo Circulär-Bref [1629 - 1754]. Åbo 1824. Lagus (utg. af): Samling af Domkapitlets i Åbo Circulär-Bref ifrån år 1564 - 1700. Åbo 1836. Lempiäinen (julk.): Turun hiippakunnan tarkastuspöytäkirjat isonvihan ajalta. SKHS 90. Helsinki 1973. (Sisältää eri kirkonarkistoissa säilyneitä rovastintarkastuspöytäkirjoja.). Tengström: Handlingar till upplysning i Finlands kyrkohistorie I - IX. Åbo 1821 - 1832, osittain julkaistu tklin kiertokirjeiden liitteenä. (Sisältöön kuuluu Turun tuomiokapitulin toimintaan liittyviä asiakirjoja, jotka eivät ole muualla säilyneet.). Österbladh: Boëtius Murenius´ Acta Visitatoria 1637 - 1666. SKHS 6. Borgå 1908. (Sisältää rovastintarkastuspöytäkirjoja Ahvenanmaalta.). Österbladh: Turun tuomiokapitulinarkiston luettelo. SKHS 9. Turku 1911. (Sisältää painettuina tklin inventaariluettelot v:ilta 1823 ja 1828 sekä tklin kiertokirjeen, jossa selvitetään, mitä arkistoaineistoa v:n 1827 palossa hävisi.). Muuta kirjallisuutta: Jaakkola: Varhaisimmat historialliset kopiokirjamme. Helsinki 1931. Matinolli: Turun tuomiokapitulin matrikkeli. Turku 1976. Pirinen: Turun tuomiokapituli keskiajan lopulla. SKHS 58. Helsinki 1956. Murtorinne: Suomen kirkon historia 3. Porvoo 1992. Pirinen (toim.): Turun tuomiokapituli 1276 - 1976. Turku 1976.



  • Löysitkö hakemasi tiedon? Voit antaa palautetta, jotta voimme kehittää hakujärjestelmäämme entistä paremmaksi.