Arkistonmuodostaja: Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli
Arkisto: Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin arkisto - Sarjat


Rajavuodet

1335 - 1970

Määrä (hm)

214,37 Järjestetty: 214,37 Järjestämättä: 0,0

Säilyttävä arkistolaitoksen yksikkö

Turun maakunta-arkisto

Arkistokohtaiset kuvailutiedot

  • Arkistonmuodostusprosessi

    Kirkolla on ollut Suomen ensimmäiset arkistot. Vanhimmat Turun tuomiokapitulin arkistoon nykyään kuuluvat alkuperäiset asiakirjat ovat vasta 16. vuosisadalta. Arkiston vanhin asiakirja on v:lta 1335, mutta se on uudella ajalla tehty kopio. Muualla on säilynyt keskiaikaisia kopiokirjoja, joissa on tietoja Turun tuomiokapitulin toiminnasta; tunnetuin on Turun tuomiokirkon Musta kirja. Rothovius Turun piispoista ensimmäisenä ilmensi alkavan suurvalta-ajan pyrkimystä kohti tehokasta byrokraattista organisaatiota. Hän näyttääkin pyrkineen arkiston järjestelmälliseen kehittämiseen. Isonvihan aikana Turun tuomiokapitulin arkisto oli Ruotsissa, mistä se keväällä 1722 tuotiin takaisin Turkuun. Tuomiokapitulin merkityksen kasvaessa ja virkavaltaisuuden kukoistaessa vapauden ajalla arkistokin kasvoi nopeasti. Useaan kertaan valitettiin, että asiakirjoja varten ei ollut tarpeeksi tilaa käytettävissä. Arkiston tilanahtaudesta ja sopivien työskentelytilojen puutteesta olikin seurauksena, että kansliahenkilökunta usein säilytti asiakirjoja kotonaan. Koska tilanne oli tällainen, on luonnollista, että osa tuomiokapitulin arkistomateriaalista hävisi, ennen kuin sitä oli edes liitetty kokoelmiin. Turun palo 1827 tuhosi suurimmaksi osaksi tuomiokapitulin vanhan arkiston. V:n 1908 syksyllä Turun tuomiokapituli päätti, että arkisto, joka v:n 1827 palosta saakka suurimmalta osalta oli pysynyt järjestämättä, olisi saatava järjestykseen ja luetteloitava. Järjestämistyötä varten saatiin valtiolta määräraha ja työ uskottiin Kaarlo Österbladhille, joka teki lyhyen opintomatkan Ruotsiin perehtyäkseen tapaan, jolla sikäläiset tuomiokapitulinarkistot oli järjestetty. Erityisesti hän sanoo ottaneensa mallia Upsalan tuomiokapitulin järjestämisperiaatteista. Järjestelytyön valmistuttua arkistoluettelo painettiin Suomen kirkkohistoriallisen seuran ja Turun tuomiokapitulin yhteisellä kustannuksella. Arkiston uusin järjestelytyö valmistui Turun maakunta-arkistossa v. 1995.

  • Käyttökopiot

    Turun hiippakuntaa käsitteleviä Ruotsin valtionarkistossa olevia Acta ecclesiastican kokoelmia on mikrofilmeinä Suomen Kansallisarkistossa (1560 - 1600). TMA:ssa olevasta Turun tuomiokapitulin arkistomateriaalista on mikrofilmattu yksiköt E VI:1 ja E VI:2 (filmit MA 176 - 177). Lisäksi on filmattu pöytäkirjat vuosilta 1755 - 1860 (JK 2176 - 2220), avio- ja kihlauserohakemuksia vuosilta 1827 - 1860 (JK 2220 - 2233) ja papiston matrikkeliaineistoa vuodelta 1836 (JK 2233 - 2234).

  • Hakemisto

    Turun maakunta-arkistossa on E I -sarjan vuotta 1909 vanhempia asiakirjoja koskeva kronologinen kortisto. Lisäksi TMA:ssa on Turun tuomiokapitulin käsinkirjoitettuja kiertokirjeitä koskeva kronologinen kortisto (liittyy lähinnä B II -sarjaan).

  • Huomautus

    Österbladh löysi v. 1909 tuomiokapitulin arkistoa järjestäessään kokoelman vanhoja kirjoja, joista osa on painettuja, osa käsinkirjoitettuja. Kirjat ovat 1400-, 1500- ja 1600-luvuilta. Ne eivät ole varsinaisia asiakirjoja vaan esimerkiksi vanhoja laulukirjoja. Niiden ei nykyään katsota kuuluvan tuomiokapitulin arkistoon, eikä niitä siksi ole otettu tähän luetteloon. Ne on kuvattu mikrokorteille (TMA 1 - 58). Katso myös Gummerus, Eräs kirjalöytö Turun tuomiokapitulin arkistosta (Historiallinen aikakauskirja 1910, s. 32 - 35). Turun tuomiokapitulin arkistoon sisältyy joitakin asiakirjoja, joiden mainitaan olevan palautettuja Laguksen kokoelmista. Wilhelm Gabriel Lagus (1786 - 1859) oli lainopin ja historian tutkija. Hän oli kerännyt suuren kokoelman alkuperäisiä ja jäljennettyjä asiakirjoja, jotka hän suljetuissa arkuissa lahjoitti yliopistolle määräten, ettei niitä saisi avata ennen kuin 50 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Tällöin melkoinen osa asiakirjoista luovutettiin Suomen valtionarkistolle, mutta yliopistoa ja oppihistoriaa koskevat jäljennökset siirrettiin yliopiston kirjastoon. Kaarlo Österbladh teki 15.2.1911 Turun tuomiokapitulin puolesta anomuksen, jonka perusteella yliopiston konsistori 10.5.1911 päätti luovuttaa pienehkön määrän Laguksen kokoelmien asiakirjoja tuomiokapitulille.

  • Julkaisut, tutkimukset

    Tästä aineistosta on lisätietoja Portissa. http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Tuomiokapitulit

  • Järjestämisperiaate

    Arkistoa uudelleen järjestettäessä on noudatettu Österbladhin vuoden 1911 luettelon systeemiä. Österbladhin luettelo poikkeaa normaalista arkistokaavasta sarjojen järjestyksen suhteen. Luettelo noudattaa niin sanottua ruotsalaista arkistokaavaa; siinä esimerkiksi arkiston tärkein osa eli pöytäkirjat ovat alussa ensimmäisenä sarjana. (Suomessa arkiston alkuun on tapana sijoittaa diaarit.) Normaaliin arkistokaavaan verrattaessa on lisäksi erikoista, että kouluasiat esiintyvät omana pääsarjanaan (G). Uusimmat Österbladhin luetteloon sisältyvät asiakirjat ovat vuodelta 1908. Sitä uudemmat asiakirjat on sijoitettu vanhojen sarjojen jatkeeksi. Österbladhin luettelossa eivät kuitenkaan tämän luettelon sarjoista esiinny D VII, F IX, F X, G IV, G V, G VI, H I m ja H I n. Niitä ei ole muodostettu arkistoa TMA:ssa järjestettäessä, vaan ne ovat jo tuomiokapitulissa viraston toiminnan tuloksena syntyneitä sarjoja. Näistä sarjoista H I m sisältää myös vuotta 1909 vanhempaa materiaalia, jota ei lainkaan mainita Österbladhin luettelossa. Österbladhin luetteloon sisältyviä arkistoyksikköjä on monissa tapauksissa jouduttu jakamaan useiksi yksiköiksi, koska entisaikaan käytössä olleitten suurikokoisten avokoteloitten sisältö ei aina ole mahtunut nykyaikaisiin paljon pienempiin koteloihin. Österbladhin luettelo on silti edelleen käyttökelpoinen, ja sen voidaankin sanoa sisältyvän tähän uuteen luetteloon. Pienempiin osiin jaetut yksiköt ilmenevät uudessa luettelossa yksikkönumeron jäljessä olevasta kirjaimesta; esimerkiksi Österbladhin luettelon yksikkö E VI:149 on nykyään jaettuna kolmeen osaan yksiköiksi E VI:149a, E VI:149b ja E VI:149c. Joissakin harvoissa tapauksissa yksikkönumeron lopussa oleva kirjain ilmaisee sarjan sisään myöhemmin lisätyn yksikön (esim. A I:11a).

  • Liittyvät aineistot

    Vähäisiä määriä niistä tiedoista, jotka ovat olleet Turun palossa tuhoutuneissa tuomiokapitulin asiakirjoissa, voidaan löytää vastaanottajien arkistoissa olevista tuomiokapitulin kirjelmistä. Ruotsin valtionarkistossa säilytetään Turun tuomiokapitulin kirjeitä Kuninkaalliselle Majesteetille (mikrofilmeinä Suomen Kansallisarkistossa).

  • Hakemistot

    arkistoluettelo 602:179



    Löysitkö hakemasi tiedon? Voit antaa palautetta, jotta voimme kehittää hakujärjestelmäämme entistä paremmaksi.