Arkistonmuodostaja: Otavan opisto
Arkistot: Otavan opiston arkisto


Muut nimet

Keski-Savon kansanopisto (1892 - 1926)
Otavan kansanopisto (1926 - 1950)

Toiminta- tai elinvuodet

1892 -

Paikkakunta

Mikkelin maalaiskunta

Arkistonmuodostajaluokituksen alaryhmä

Kansalais- ja työväenopistot

Arkistonmuodostajakohtaiset kuvailutiedot

  • Historia tai elämäkerta

    Keski-Savon kansanopisto perustettiin Savo-Karjalaisen Osakunnan työn tuloksena. Opisto aloitti toimintansa 3.11. 1892 Joroisissa. Tilat opistolle oli luovuttanut maanviljelysneuvos N. Grotenfelt Tuomaalan talosta.Vuosien 1895 - 1897 aikana opiston opinto-ohjelmaan otettiin mukaan käytännöllisiä aineita, joita 16.5. 1896 tehdyn päätöksen mukaan opiskeltiin opiston yhteyteen perustetussa isäntä- ja emäntäkoulussa. Mikkelin läänin kansanopistoseuran, jonka säännöt oli vahvistettu 13.12.1892, tehtäväksi oli annettu hankkia uudet tilat muualta. Seuran toimesta pidettiin 27.9.1897 kokous, jossa opisto päätettiin sijoittaa Otavaan. Uusi opistorakennus vihittiin käyttöönsä 20.10.1901. Rakennuksen valmistuttua Mikkelin läänin kansanopistoseura katsoi toimintansa päättyneeksi ja sen jäsenet liittyivät jäseneksi Keski-Savon kansanopiston kannatusyhdistykseen. Vuosina 1897 - 1908 aloitettiin vuonna 1902 maamiestalvikurssi, jonka tarkoituksena oli antaa "etupäässä kansanopiston käyneelle nuorisolle tietoja maatalouteen kuuluvissa toimissa". Käytännöllisen opetuksen lisääminen kohensi opiston taloutta , sillä siihen valtiovalta suhtautui suopeammin kuin perinteiseen kansanopisto-opetukseen. Opiston yhteydessä toimineet maamiestalvikurssit lakkautettiin vuonna 1909. Otavan opistolla alkoi vuonna 1920 kesäpuolella vuotta toimia kotitalouskoulu, joka tuli maataloushallituksen alaiseksi. Kansanopistojen yhteydessä toimivat kotitalouskoulut lakkautettiin kuitenkin maataloushallituksen toimesta vuonna 1946. Otavassa toiminta jatkui siitä huolimatta entisellä ohjelmalla viiden kuukauden kotitaloudellisena kesäkurssina, mutta nyt kouluhallituksen alaisena. Keski-Savon kansanopiston nimi muutettiin vuonna 1926 Otavan kansanopistoksi.

  • Huomautus

    Historia jatkuu: Vuosina 1950 - 1951 opistolle rakennettiin lisätiloja entisiä rakennuksia laajentamalla ja rakentamalla uusi johtajan asuinrakennus, johon tuli myös opiston kanslia- ja arkistohuoneet. Otavan kansanopiston työ keskeytyi syksyllä 1939 talvisodan vuoksi, kun opiston rakennuksia tarvittiin armeijan tarpeisiin. Mikkelin kaupungin pommituksen 5.1. 1940 jälkeen marsalkka Mannerheim muutti opistolle ja toimi sieltä käsin kaksi kuukautta. Syksyllä 1940 opiston toiminta jatkui, kunnes taas jatkosota katkaisi sen työskentelyn kesäkuusta 1941 aina joulukuuhun 1944 saakka.Opiston omistajana oli pitkään Otavan Kansanopiston Kannatusyhdistys r.y., jonka toimintaan ei kuitenkaan oltu täysin tyytyväisiä. Vuonna 1944 perustettiin opiston ylläpitoa varten Otavan opiston säätiö, jonka johtoelimeksi tuli säätiön hallitus. Säätiön hallituksen toimeksi tuli valita koulun johtokunta, joka toimeenpanee säätiön hallituksen päätökset. Opiston säätiön hallituksen kokouksessa 11.2. 1950 päätettiin vuoden 1950 syksystä aloittaa kansankorkeakoulun työskentely. Tätä varten rakennuksia laajennettiin jo edellä kerrotulla tavalla. Kansankorkeakoulussa voitiin valita opintolinjoiksi kodinhoitaja- ja käytännöllinen linja, maataloudellinen linja, seurakuntalinja tai yhteiskunnallinen linja. Otavan kansanopiston työn näin laajentuessa muutettiin oppilaitoksen nimi Otavan opistoksi. Syksyllä 1971 alkoi kansankorkeakoulussa tiedotus- ja sanomalehtilinja, jonka tarkoituksena on antaa halukkaille perustietoja sanomalehtialaa varten. Opiston voidaan sanoa toimineen kristillisessä hengessä eli opiston säätiön sääntöjen 2 §:n mukaan sanatarkasti evankelis-luterilaisessa kansankirkkomme tunnustuksen pohjalla vakaassa kristillisessä hengessä.

  • Asiasanat

    Etelä-Savo , kansanopistot