Mitä asiakirjat ovat ja kuinka ne ovat Suomeen jääneet

Asiakirjat

Venäläisiltä joukko-osastoilta jäi Suomeen runsaasti niiden toimintaan liittyneitä asiakirjoja pääosin vuosilta 1808-1918 sekä karttoja ja piirustuksia. Joukossa on joitain niin sanotun Vanhan Suomen eli venäläisen Viipurin läänin (1710-1811) ajanjaksolta peräisin olevia akteja eli asiakirjavihkoja. Kokoelma on otos Venäjän armeijan toiminnasta Suomen suuriruhtinaskunnassa. Vuoden 1918 sisällissodan aikana venäläiset poistuivat Suomesta, mutta eivät kyenneet ottamaan kaikkia asiakirjoja mukaansa. Suomalaiset viranomaiset kokosivat 1920-luvulla Sota-arkistoon eri puolilta löytämäänsä Venäjän armeijan jälkeensä jättämää aineistoa. Vuonna 1920 allekirjoitetun Tarton rauhansopimuksen mukaan nämä asiakirjat tuli luovuttaa Neuvosto-Venäjän arkistoviranomaisille, mutta näin ei tapahtunut.

Alun perin Sota-arkistoon sijoitetuista asiakirjoista on muodostettu 1970-luvulla Suomen Kansallisarkistoon kokoelma nimeltään Venäläiset Sotilasasiakirjat. Kokoelma sisältää noin 18 000 asiakirjaa, laajuudeltaan 338 hyllymetriä.

Näihin asiakirjoihin on tehty silloisessa Sota-arkistossa hakemisto-kortisto, jota on myöhemmin täydennetty Kansallisarkistossa. Kortisto oli vuosikymmeniä numerojärjestyksessä, mutta 1990-luvun alussa se järjestettiin organisaatioiden kuten joukko-osastojen mukaan. Tämä on helpottanut tiedonhakua. Ongelmana on kuitenkin ollut, ettei kortisto kattanut kaikkea asiakirja-aineistoa.

Tähän hakemisto-ongelmaan on saatu ratkaisu, kun VeSA-projektin arkistosihteerit ovat tallentaneet VAKKA-tietokantaan sekä kortiston että manuaalisten hakemistojen sisältämät asiakirjakohtaiset tiedot sekä suomeksi että venäjäksi. Tämä on merkinnyt vaativaa käännöstyötä venäjästä suomeksi ja päinvastoin samoin kuin vanhojen käsialojen omaksumista.

VeSA-tietokanta tarjoaa tutkijalle digitaalisen hakemiston lisäksi lyhyen sisällönkuvauksen jokaisesta asiakirjasta sekä tunnuksen, jonka avulla asiakas voi tilata haluamansa asiakirjavihkon työpöydälleen Kansallisarkistossa. Yksi asiakirja voi käsittää jopa satoja sivuja erilaisia raportteja, muistioita, sähkeitä ja kirjeenvaihtoa.

Arkistonmuodostajia joiden toiminnan tuloksena venäläisten sotilasasiakirjojen kokoelma on syntynyt, ovat muun muassa Venäjän armeijan esikunnat, sotilaspiirit, yksittäiset joukko-osastot, sotilasseurakunnat, armeijan tiedusteluelimet, santarmilaitos ja sotilassairaalat. Nämä asiakirjat täydentävät Venäjän sotahistoriallisessa arkistossa (RGVIA) Moskovassa sekä Merisotalaivaston arkistossa Pietarissa olevia varsinaisia joukko-osastojen arkistoja (fondeja).

Kartat ja piirustukset koottiin 1917-1918 Museovirastoon ja Sota-arkistoon. Aineisto sisältää ajanjaksoja, joista on säilynyt vain hajakappaleita. Syynä ovat sotilashallinnon ajoittaiset muutokset sekä 1917-1918 tapahtumien olosuhteet. Asiakirjojen liitteet eli sotilaskartat ja rakennuspiirustukset luetteloitiin Museovirastossa. Viaporin linnoituspiiriä koskeva aineisto sijoitettiin Museoviraston Suomenlinnan arkistoon. Koko muuta Suomea esittävä aineisto on Museoviraston rakennushistorian arkistossa Kulttuuritalolla toistaiseksi. Kokoelma käsittää yhteensä noin 18.000 luetteloitua karttaa tai piirustusta. Lisäksi muutamia tuhansia on Mikkelin maakunta-arkistossa. Ne luetteloidaan ja sijoitetaan myöhemmin. Joitakin satoja hajakappaleita on Suomen puolustusvoimien kiinteistöjen haltijalla, Senaatti-kiinteistöillä. Ne esittävät enimmäkseen entisiä Venäjän armeijan kasarmeja, jotka ovat nykyisin Suomen puolustusvoimien käytössä.

	VIK Suomenlinna YA 2 n v 1817 Moniin akteihin kuuluu kartta- ja piirustusliitteitä pääasiassa vuosien 1809-1917 väliseltä ajalta. Helsinki, Suomenlinna ja lähisaaret 1817
	VIK Heinola 1 v 1855 Osa kartoista on peräisin suomalaisilta siviiliviranomaisilta. Karttaselostukset voivat olla venäjäksi, ruotsiksi ja suomeksi.
	VIK Helsinki 27 n v 1910 Varsinkin ensimmäisen maailmansodan aikoihin laaditut kartat saattavat olla painettuja ja salaisiksi leimattuja.
	VIK Helsinki 4 v 1825 Arkkitehti Pehr Granstedtin suunnitelma puomin ja vartiotuvan rakentamiseksi Turun tien varteen vuonna 1825 päätyi Venäläisten sotilasviranomaisten haltuun.
	VIK Helsinki Lauttasaari 4 n. v 1855 Helsingin Lauttasaari oli Venäläistä sotilasaluetta 1800-luvun puolivälistä alkaen...
	VIK Helsinki Lauttasaari 34 v 1877 ...ja sinne rakennettiin Krimin sodan yhteydessä 1850-luvulla massiiviset tykkipatterit, joita täydennettiin vuoteen 1917 asti. Nykyisin ne ovat osa Lauttasaaren viheraluetta.
	VIK Helsinki Lauttasaari 89 v 1891 Vartiorakennus

Monet kartat ovat suuria ja kokonaisia kaupunkeja käsittäviä. Ne liittyvät usein vuosiraporttiin tai johonkin sellaiseen selvitykseen, jonka Venäjän armeija teki arvioidakseen kaupungin ja sen rakennusten sekä linnoituslaitteiden käyttöä sotilaallisiin tarkoituksiin. Kartat ovat yksityiskohtaisia, kauniita ja niissä näkyy selvästi esim. tiilirakennukset punaisella, puurakennukset keltaisella, graniittimuurit tietyllä harmaalla, maavallit ovat joko vaaleanruskealla tai jos ne on peitetty turpeella, vihreällä. Puut, pensaat ja puistot on niin ikään merkitty havainnollisesti. Karttoihin on voitu kirjoittaa myös luettelo rakennusten käytöstä, omistussuhteista ja jopa asukkaiden nimet.

	VIK Viipuri vuonna 1818
	VIK Helsinki Lauttasaari v 1882 Kartat tehtiin usein hienolle lumppupaperille tusseilla ja akvarelliväreillä ja kopioitiin yleiskäyttöön "rei'ittämällä".
	VIK Kyminlinna v 1911 1800-1900 lukujen taitteessa käytettiin usein myös vahakangasta.
	VIK Kyminlinna v 1867 Luonnosversioissa on usein arvokasta ylimääräistä tietoa.
	Suomenlinna vuonna 1839 Kartoissa on usein esitetty suuria rakennushankkeita kuten C.L. Engelin kasarmi- ja kirkkohanke Viaporiin. Ei toteutunut tässä muodossa 1830-luvulla.
	VIK Helsinki v 1849 Rakennussuunnitelmat ovat yksityiskohtaisen tarkkoja, kuten kenraaliadjutantti Chernyshovin hyväksymä käymäläsuunnitelma erääseen nykypäivän Helsingin arvokkaimpaan puistoon Ullanlinnalle.
	VIK Helsinki 95 1820-luvulta. C.L. Engelin suunnittelema Merikasarmi Helsingin Katajanokalle - nykyinen Ulkoministeriö.
	VIK Helsinki 96 Nelikerroksisen merikasarmin pohjapiirrokset.
	VIK Viipuri v 1890 Kyseessä voi olla myös olemassa olevan rakennuksen korjaaminen, jota varten tehtiin yksityiskohtaiset piirustukset.
	ja VIK Viipuri v 1898 Viipurin linnan tornin portaiden uusiminen.
	Karttoja saattaa olla myös asiakirjoihin sidottuina. Suomen rautatieverkoston rakentaminen 1860-luvulla palveli myös Venäjän armeijan tarpeita. Kouvolan rautatiesilta. VeSA 8039, KA.

Viapori, Lauttasaaren lauttasilta Teiden ja siltojen rakentaminen ja kunnossapito oli tärkeää sotaväen liikkumisen ja huollon kannalta. 1800-luvun loppupuolelta lähtien varuskunnat pyrittiin rakentamaan rautateiden varteen strategisesti merkittäviin paikkoihin. Kuitenkin moni sisämaan kaupunki oli täysin ilman sotaväkeä.