Etusivu
  1. Tervakaupunki Oulu
  2. Tervahovin alku ja loppu

  3. Pehtoorit, räkärit ja tynnyrinvyöryttäjät
  4. Oulumiehet
  5. Tervaporvarit


  6. Merikapteeni ja tervaporvari Otto Ravander

  7. 6.1. Liiketoiminta
    6.2. Isak Ravander
    6.3. Kaupunkitalot
    6.4. Huvilat

  8. "Niin on velasa ku tervansoutaja"
  9. Tervaa maailmalle


6.1. Monimuotoista liiketoimintaa

Kauppiasoikeudet Otto Ravander sai vuonna 1879. Perustamansa huolinta- ja välitysliikkeen avulla hän ryhtyi harjoittamaan monimuotoista liiketoimintaa. Ravanderin puoti oli varsinainen sekatavarakauppa, josta sai tavanomaisten jauhojen, suolan ja muiden ruokatavaroiden ohella siirtomaatavaroita tai vaikkapa hevosenkengät, huopasaappaat ja ompelukoneen. Suurin raha oli kuitenkin puutavaran ja tervan viennissä. Ensimmäisen tervaeränsä Otto Ravander osti vuonna 1884 ja kohosi nopeasti Oulun huomattavimpien tervaporvareiden joukkoon.

Asiakirjat 3-4: Kauppiasuransa alussa kapteeni Ravander päätti matkustaa ulkomaille oppia hakemaan ja liikeyhteyksiä solmimaan. Mukaansa hän sai suosituskirjeet kahdelta Oulun suurimmalta kauppahuoneelta.

 
Suurenna                                                        Suurenna

Asiakirja 5: 1890-luvulla Otto Ravander oli noussut Bergbomin ja Snellmanin kilpailijaksi Kainuun tervamarkkinoilla. Tervaporvarit solmivat vuonna 1894 sopimuksen mm. tervanhinnoista.

Suurenna


Otto Ravander kuului ruotsinmielisiin ja piti viimeiseen saakka kiinni ruotsin kielen asemasta kotikaupunkinsa valtuuston virallisena kielenä. Kaupunginvaltuuston jäsenenä hän toimi 1890-1909, mutta pysyi poissa kunnallisista johtotehtävistä. Sen sijaan kansainvälisten yhteyksiensä ansiosta hän sai kunnian toimia Ison-Britannian ja Tanskan varakonsulina.



Edellinen | Etusivulle | Seuraava