1. Tervakaupunki Oulu
2. Tervahovin alku ja loppu



3. Pehtoorit, räkärit ja tynnyrinvyöryttäjät

3.1. Räkärit
3.2. Tynnyrin-
vyöryttäjät
3.3. Räkäystä Kainuussa


4. Oulumiehet
5. Tervaporvarit
6. Merikapteeni ja tervaporvari Otto Ravander
7. "Niin on velasa ku tervansoutaja"


8. Tervaa maailmalle

3. Pehtoorit, räkärit ja tynnyrinvyöryttäjät

Tervahovin johtajaa kutsuttiin inspehtoriksi. Hän piti lukua tarkastettavaksi tuodusta tervasta, kirjasi, kuka sen oli tuonut ja kenen kauppiaan nimiin, antoi tuojalle ”tervakirjan” sekä valvoi alaisiaan räkäreitä eli tervantarkastajia, jotka hoitivat varsinaisen tarkastustyön. Kun tervavene saapui Oulun tervahovin rantaan, sen lasti nostettiin vipulaitteella hirsistä rakennetulle laiturille, jota myöten tynnyrit vieritettiin ratiin eli tynnyririviin päiväksi räkäystä odottamaan.

Asiakirja 1: Tervahovin inspehtorin ohjesäännössä vuodelta 1827 määriteltiin mm. inspehtorin palkka. Suurenna

Asiakirja 2: Petter Henrik Junnelius (1816-1896), raatimies Carl Fredrik Junneliuksen poika, oli Oulun tervahovin pitkäaikaisin inspehtori.

 Suurenna

Asiakirja 3: Tervatynnyrit nostettiin tervaveneistä tervahovin laiturille vipulaitteiden avulla.

Suurenna