Etusivu
  1. Tervakaupunki Oulu

  2. 1.1. Tapulikaupunki-
    oikeudet

    1.2. Ylimaan tervaa
    1.3. Oulujoki-tervaväylä
    1.4. Tervaporvareiden Oulu

  3. Tervahovin alku ja loppu
  4.     
  5. Pehtoorit, räkärit ja tynnyrinvyöryttäjät
  6. Oulumiehet
  7. Tervaporvarit
  8. Merikapteeni ja tervaporvari Otto Ravander
  9. "Niin on velasa ku tervansoutaja"
  10. Tervaa maailmalle


1. Tervakaupunki Oulu

Suomalaiset ovat polttaneet tervaa kattojen ja veneiden suoja-aineeksi ja muiksi kotitarpeiksi jo ammoisista ajoista. Niinpä Oulun kaupungin etuoikeuskirjassa vuodelta 1610 tervanpoltto mainitaan yhtenä kuninkaan nuorelle kaupungille suomista etuoikeuksista. Oulun seudulla tervaa tehtiin 1600-luvulla laajemmassa mitassa vain rannikon lähimetsissä, mutta oululaisten kauppa-alue ulottui toki kauemmaksi etelään ja pohjoiseen. Oulussa oli jo 1640-luvulla myös pikipolttimo, joka tarvitsi tervaa raaka-aineekseen.

Asiakirja 1: "Heillä olkoon valta polttaa tervaa ja tehdä tervahautoja metsissä…" Katkelma Oulun kaupungin privilegiokirjasta 26.9.1610.

Suurenna

Oulun perustamisen aikoihin alkoi Suomen tervakaupan suuruuden aika, kun Englannin ja Hollannin merimahdit kysyivät Pohjolan tervaa sota- ja kauppalaivojensa puuosien ja köysistöjen voiteluun. Niin myös Oulu oli alun alkaen tunnettu paitsi lohestaan ja voistaan, myös tervastaan. Oululainen kauppias ei ollut mikään kauppias, ellei hän ollut myös tervakauppias. 


Edellinen| Etusivulle | Seuraava