JyMA:n näyttely

1770-luvulta lähtien järjestettiin valtion toimesta numeroarpajaisia, joiden tuotoista arvottiin naimaikäisille naimattomille rahvaan naisille ylimääräisiä myötäjäisiä. Tällä haluttiin kannustaa avioliittojen solmimiseen ja lisätä valtakunnan väkilukua. Huhtikuun 29. 1789 onni suosi Viitasaarelaista Anna Johansdotteria.

1800-luvun alkuvuosina Suomen sota koetteli kansaa. Sotamenestyksestä kantautui tietoa kaukaisemmiltakin taistelutantereilta, mutta sodalla oli vaikutuksensa myös yksittäisten ihmisten elämään. Ensimäisen kuulutuksen mukaan armeijassa palvelleet sotilaat, heidän leskensä ja lapsensa saivat toistaiseksi jäädä asumaan sotilastorppiinsa ja toisessa ilmoitetaan rauhan solmimisesta.

Itsenäistymiseen ja sitä seuranneeseen sisällissotaan liittyviä asiakirjoja löytyy paljon eri viranomaisten arkistoista. Esillä olevista asiakirjoista käy ilmi, että sodasta aiheutuneista vahingoista ja tapahtumiin liittyvistä asiakirjoista oltiin kiinnostuneita heti tapahtumien jälkeen. Raskaista ajoista huolimatta monet jaksoivat kuitenkin katsoa pitkälle tulevaisuuteen. Nähtävissä on jyväskyläläisen opiskelijan vuodelta 1918 oleva ”visio” Jyväskylästä vuonna 2000.

Pian itsenäistymisen jälkeen Suomea koettelivat sotavuodet, jotka koskettivat ihmisiä lapsista vanhuksiin monin eri tavoin. Karjalaiset joutuivat evakoiksi ja heitä sijoitettiin paljon myös Keski-Suomeen, jossa karjalaisten yhdistykset ovat sotien jälkeenkin jatkaneet aktiivista toimintaansa.

Kulttuuripuolen tapahtumista merkittävimpiin on kuulunut Jyväskylän Kesä, joka oli Suomen ensimmäinen kaupunkifestivaali ja kokosi jo alkuvuosinaan merkittäviä osanottajia eri aloilta.

Ensimmäinen esitys Jyväskylän maakunta-arkiston perustamisesta tehtiin vuonna 1909 ja idea oli esillä vielä 1920-luvun alussa. Vuonna 1958 Jyväskylän Kasvatusopilliseen Korkeakouluun perustettiin filosofian tiedekunta, jossa yhtenä oppiaineena oli historia. Tämän jälkeen maakunta-arkiston perustamista ryhdyttiin ajamaan uudella innolla ja eduskunta hyväksyi 21.1.1965 aloitteen asiasta. Jyväskylän maakunta-arkisto aloitti toimintansa vuonna 1967. Vuoteen 2000 asti maakunta-arkisto toimi ”väliaikaisissa” tiloissa linja-autoaseman alakerrassa, josta maakunta-arkisto muutti nykyiseen taloonsa Pitkäkadulle.

Näyttelyssä on esillä asiakirjoja maakunta-arkiston virka-arkistosta liittyen arkiston perustamiseen sekä toimintaan viranomaisten ja tutkijoiden parissa. Osa esillä olevista perustamisvaiheeseen liittyvistä asiakirjoista on Mauno Jokipiin arkistosta.

	Tervetuloa Jyväskylän maakunta-arkiston verkkonäyttelyn asiakirjat avautuvat kokonaisuudessaan tällä sivulla olevia 'pikkukuvia' klikkaamalla.	Vuosi 2007 oli monella tapaa merkkivuosi: Suomen itsenäistymisestä tuli kuluneeksi 90, Jyväskylän kaupungin perustamisesta 170 ja Jyväskylän maakunta-arkiston perustamisesta 40 vuotta. Lisäksi suomen kirjakielen isän Mikael Agricolan kuolemasta oli kulunut 450 vuotta. Pohjoismaisen arkistojen päivän teemana vuonna 2007 oli ihminen arkistossa. Jyväskylän maakunta-arkistossa avattiin 40-vuotisjuhlien yhteydessä 28.11.2007 teemaan liittyvä asiakirjanäyttely, jossa nostetaan esille ihmisiä arkistoista merkkivuosilta tai merkkivuosiin liittyviltä teemoilta. Verkkonäyttelyyn on valittu osa näyttelyvitriineissä esillä olevista asiakirjoista. Tervetuloa tutustumaan näyttelyyn sekä verkkonäyttelyssä että maakunta-arkiston aulassa.
1648
		Näyttelyn vanhin asiakirja on vuodelta 1648 oleva - tulevan kuninkaan Kaarle X Kustaan allekirjoittama – velkakirja, jonka mukaan hän lainasi 3000 riikintaalaria Henrik Lohelta.
-1771-
		1770-luvulta lähtien järjestettiin valtion toimesta numeroarpajaisia, joiden tuotoista arvottiin naimaikäisille naimattomille rahvaan naisille ylimääräisiä myötäjäisiä. Tällä haluttiin kannustaa avioliittojen solmimiseen ja lisätä valtakunnan väkilukua. Huhtikuun 29. 1789 onni suosi Viitasaarelaista Anna Johansdotteria.

1808–1809		SUOMEN SOTA
		1800-luvun alkuvuosina Suomen sota koetteli kansaa. Sotamenestyksestä kantautui tietoa kaukaisemmiltakin taistelutantereilta, mutta sodalla oli vaikutuksensa myös yksittäisten ihmisten elämään. Ensimäisen kuulutuksen mukaan armeijassa palvelleet sotilaat, heidän leskensä ja lapsensa saivat toistaiseksi jäädä asumaan sotilastorppiinsa ja toisessa ilmoitetaan rauhan solmimisesta.

1837		JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN PERUSTAMINEN
		Talvimarkkinaoikeuden menettäminen 1821 herätti Laukaan seudun väestön pohtimaan alueen tulevaisuutta. Talvimarkkinoista keskusteltaessa majuri Carl Christian Rosenbröijer ehdotti, että keisarille lähetettävään kirjeeseen lisättäisiin toive kaupungin perustamisesta. Rosenbröijerin mielestä sopivin paikka tälle olisi Jyväskylän kylä.

1867–1868		NÄLKÄVUODET
		1860-luvun jälkipuoliskolla Suomea koettelivat ankarat nälkävuodet, joista kertovat lukuisat merkinnät eri arkistoasiakirjoissa – mm. kirkoissa luetuissa kuulutuksissa. 1860-luvulla ehti kuitenkin tapahtua muutakin. Ennen pahimpia nälkävuosia Jyväskylään perustettiin maan ensimmäinen suomenkielinen seminaari, jonka ensimmäisten oppilaiden joukossa oli mm. kuopiolainen Ulrika Wilhelmina Johnsson (myöh. Minna Canth). 1800-luvun jälkipuoliskon merkittäviin henkilöihin Jyväskylässä lukeutui myös Wolmar Styrbjörn Schildt, joka osallistui monipuolisesti paikalliseen elämään ja kaupungin kehittämiseen. Hän kehitti myös ns. venykekirjoituksen, jota hän yritti saada yleisesti hyväksytyksi. Venykekirjoituksessa pitkä vokaali korvattiin yhdellä kirjoitusmerkillä, jonka päälle kirjoitettiin sirkumfleksi eli tuittu.

1917		ITSENÄISTYMINEN
		Itsenäistymiseen ja sitä seuranneeseen sisällissotaan liittyviä asiakirjoja löytyy paljon eri viranomaisten arkistoista. Esillä olevista asiakirjoista käy ilmi, että sodasta aiheutuneista vahingoista ja tapahtumiin liittyvistä asiakirjoista oltiin kiinnostuneita heti tapahtumien jälkeen. Raskaista ajoista huolimatta monet jaksoivat kuitenkin katsoa pitkälle tulevaisuuteen. Nähtävissä on jyväskyläläisen opiskelijan vuodelta 1918 oleva ”visio” Jyväskylästä vuonna 2000.

1939–1945		SOTAVUODET
		Pian itsenäistymisen jälkeen Suomea koettelivat sotavuodet, jotka koskettivat ihmisiä lapsista vanhuksiin monin eri tavoin. Karjalaiset joutuivat evakoiksi ja heitä sijoitettiin paljon myös Keski-Suomeen, jossa karjalaisten yhdistykset ovat sotien jälkeenkin jatkaneet aktiivista toimintaansa.

1967		JYVÄSKYLÄN MAAKUNTA-ARKISTON PERUSTAMINEN
		Yhdistys- ja kulttuuritoiminta on ollut Jyväskylässä vilkasta. Urheilun saralla Jyväskylä on ollut merkittävä pesäpallokaupunki. Pääsarjatasollakin on ollut useita seuroja.
		Kulttuuripuolen tapahtumista merkittävimpiin on kuulunut Jyväskylän Kesä, joka oli Suomen ensimmäinen kaupunkifestivaali ja kokosi jo alkuvuosinaan merkittäviä osanottajia eri aloilta.
		Ensimmäinen esitys Jyväskylän maakunta-arkiston perustamisesta tehtiin vuonna 1909 ja idea oli esillä vielä 1920-luvun alussa. Vuonna 1958 Jyväskylän Kasvatusopilliseen Korkeakouluun perustettiin filosofian tiedekunta, jossa yhtenä oppiaineena oli historia. Tämän jälkeen maakunta-arkiston perustamista ryhdyttiin ajamaan uudella innolla ja eduskunta hyväksyi 21.1.1965 aloitteen asiasta. Jyväskylän maakunta-arkisto aloitti toimintansa vuonna 1967. Vuoteen 2000 asti maakunta-arkisto toimi ”väliaikaisissa” tiloissa linja-autoaseman alakerrassa, josta maakunta-arkisto muutti nykyiseen taloonsa Pitkäkadulle.
		Näyttelyssä on esillä asiakirjoja maakunta-arkiston virka-arkistosta liittyen arkiston perustamiseen sekä toimintaan viranomaisten ja tutkijoiden parissa. Osa esillä olevista perustamisvaiheeseen liittyvistä asiakirjoista on Mauno Jokipiin arkistosta.